Tein pihanurmelle n. 20m pitkän jäljen. Joka askeleelle kanapala. Tiputin sen putken kautta paikalleen, eipä tartte kyykätä ja polvet kiittää.
Hain Ixin heti jäljen tekemisen jälkeen paikalle. Meidän jäljet eivät ole siis vanhenneet juuri lainkaan. Kävelin Ixin kanssa jäljen alkuun eri reittiä kun silloin kun menin sitä jälkeä tallomaan. Olishan se varmaan jäljestänyt senkin pätkän, koska heti kun päästiin nurmelle niin nenu tippui ruoholle haistelemaan. En vaan tiedä pitäiskö sitä tässä vaiheessa välttää vai käyttää hyödyksi. Sillä "jäljellä" kun ei ole nameja ja askepituus normaali. Jäljestämisen tekniikka vaan on väärä, jos kulkee nenu hieman liian korkealla ? Comments anyone ?
Tolppaa meillä ei ole käytössä, mutta jäljen alussa muutama ylimääräinen nami. Johtui varmaan palkasta, koska nyt meinasi neliveto lähteä käyntiin. Jouduin olemaan pikkuisen tolppana, joten Ixi pysähtyi kahteen otteeseen, kun ei päässyt ryntäilemään. Olisi varmaan pitänyt vaan odottaa, että se jatkaisi jäljestystä itsekseen, mutta näytin nyt kuitenkin kädellä maahan ja sanoin vaan jälki. Lähti heti uudestaan jäljestämään. Jouduin pitämään tuntumaa remmistä, ettei neliveto alkaisi. Se kesti hyvin remmin paineen ja jäljesti pienestä jarruttelusta huolimatta. Hyvä !
Alussa jäi muutamia nameja syömättä, kun se yritti rynniä eteenpäin, söi siis vaan joka toisen namin. Tallaamani jäljen askelissa kun ei välejä vielä ollut niin namit tuli suht tiuhaan tahtiin. Remmi jalkojen välissä näytti vielä hieman häiritsevän, mutta kun sille tuli varmuutta jäljen oikeasta suunnasta ja "namitrytmi" löytyi niin loppua kohden tarkisti hienosti joka askeleen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti