Tiistaina ja tänään oli paimennustreenit Hilskan lampailla. Tiistaina oli ekat treenit talvitauon jälkeen. Treenit oli Päivästössä, käytössä pari laumaan eri-ikäisiä uuhia. Otin Koodin mukaan, kun vapautui yksi peruutuspaikka. Koodi oli vuoden ikäisenä kahdesti sytyttelytreeneissä, mutta silloin mua ei jaksanut paimennuspuuhat kiinnostaa joten se jäi niihin kokeiluihin. Sen jälkeen Koodi on kerran päässyt pyöröaitaukseen katsomaan lampaita, koska uroksen omistajaa kiinnosti nähdä onko sillä mitään kiinnostusta lampaisiin. No kyllähän K niistä kiinnostui, mutta ei se mikään paimen ole.
Ixillä meni tiistain treenit ihan ok. Heräteltiin taas sitä viettiä sieltä, koska se oli vähän kadoksissa talvella. Siksi jäätiin tauollekin. Molemmilla koirilla tehtiin kolme kierrosta. Isossa pyöröaitauksessa ensin lauman poispäin kuljetusta hyvällä tempolla. Sitten häkitysaitauksessa eri lauman kanssa lauman kiertoa ahtaassa tilassa, maahanmenoja ja suunnanvaihtoja. Viimeinen kerta isossa pyöröaitauksessa suuntia, maahanmenoa ja taas suunnanvaihtoa. Lauma sai olla aidan vieressä ja koira teki puolikierrosta aina suntaa. Itse oltiin lauman ja koiran välissä ja apuohjaajalla oli koira liinassa.
Koodin vikalla treenillä tehtiin vielä sytyttelyä. Pari ensimmäistä kierrosta sillä menikin paskaa syödessä ja häkityshäkissä sitä varmaan ahdisti lampaat jotka olivat liian lähellä. Kolmannella kierroksella oli jo selkeästi kiinnostunut lampaista eikä vaan paskan syömisestä.
Ixillä maahanmenot teettää vielä töitä ja kun se oikein pääsee innostumaan niin pyrkii liian lähelle laumaa sikailemaan. No tiistaina se sai olla pikkuisen löyhemmällä kurilla ettei lytätä sen viettiä heti alkuun, nyt kun se taas sieltä heräsi.
Torstain treenit oli Hilskan tilalla ja treenilampaina nuoret pässinalut, jotka olivat vaikeita paimennettavia. Liukkaita kuin saippuat. Olisko ollut seitsemän yksilön lauma. Treenialue oli pellolla. Ixi oli alkutreenissä ihan löysä ja sitä kiinnosti enemmän ihmiset ja vieraat koirat kuin lampaat. Sain tosissani tehdä töitä, että sain sen innostumaan lampaista. Ekan kierroksen lopussa, se jo kuitenkin väläytteli sitä uinuvaa paimennusviettiä.
Toisella kierroksella ihan eri koira. Hienosti haki lampaita, esti karkuyritykset, kuljetti ja haki tasapainopistettä. Maahanmenot jo selkeästi nopeammat. Oli ajoittain ihan hyvin kuulolla. Kierroissa pyrki välillä liian kiinni lampaisiin, joten siinä meille työsarkaa, että oppii ymmärtämään eläinten pakoetäisyyttä, koska se ei ainakaan tänään ollut sille selkeä juttu. Toivoa on taas, että Ixistä tulisi ihan ok harrastelijapaimen. Ei siis ole tarvetta ihan tähän hätään olla ostamassa uutta bc:tä joka olisi hyvin paimentavista vanhemmista :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti